Viikinkikylä

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone

Viikinkitalon savuisessa hämärässä

Viikinkinaiset huolehtivat kodin tehtävistä sillä aikaa kun miehet viipyivät kaupparetkillään. Naiset viljelivät pellavaa, keritsivät lampaat, pesivät villan ja karstasivat sen. He kehräsivät ja kutoivat kangaspuilla sekä ompelivat villavaatteita, sillä talvella piti olla lämmintä yllä. Lapset auttoivat talon töissä. Emännän apuna olivat myös vanhukset ja orjat. Emäntä piti itsellään kaikki talon avaimet, ne olivat hänellä vyötäisillä arvon merkkinä.

Pimeinä talvikuukausina jouduttiin elämään varsin eristäytyneenä. Tulisija oli talon keskus. Siinä paistettiin leivät, paahdettiin lihapalat ja keitettiin rautapadassa puurot. Se antoi valoa ja lämpöä. Sen ääressä valmistettiin vaatearkut, vuoltiin kirveenvarret, paikattiin kalaverkot ja pelattiin tammi- ja kuulapelejä. Tulen loimussa vanhukset kertoivat menneistä ajoista ja jumalista, kuten Torista, joka taivaankantta vasaralla paukuttaen synnytti salamoita ja ukkosmyrskyjä. Hän on antanut nimensä yhdelle viikonpäivistä; Torstai, torsdag, on Torin päivä. Myös tiistai (tisdag), keskiviikko (onsdag) sekä perjantai (fredag) ovat saaneet nimensä jumalilta Tyr, Oden ja Frigg.

Rosalan viikinkitaloissa matkaat muinaiseen aikaan

Rosalan viikinkitaloissa siirryt hetkeksi menneisyyteen. Vahva tervan tuoksu, hämäryys ja katossa leijuva savu herättävät aistisi kun astut ovesta sisään. Kosketat pehmeitä lampaantaljoja, veisteltyjä puupintoja ja karkeita savisia ruokakulhoja kun tutustut tuhannen vuoden takaiseen kotiin. Mietit, miltä tuntui asua jyhkeässä puutalossa, olla perheen ja kyläyhteisön jäsen siinä muinaisessa maailmassa jossa turvekatot ja puujumalat kuuluivat arkipäivään?

Rekonstruoidut rakennukset ja muinaisjäännökset Rosalan Viikinkikeskuksessa

Päällikön halli Rodeborg

rosala viking village 9
Päällikön halli oli viikinkiasutuksen tärkein rakennus. Se toimi paitsi päälllikön asuintalona ja edustustilana myös uskonnollisten menojen ja juhlien keskuksena. Rodeborgissa järjestetään nykypäivänä tunnelmallisia Päällikön Pitoja, katso lisätietoja täältä. Hallissa on myös mahdollisuus yöpyä, vuoteita on yhteensä 35 kolmessa erillisessä huoneessa sekä seinän viertä kulkevissa alkoveissa. Penkkien takana on laverit joiden pehmeät patjat on verhoiltu pellavakankaalla. Lue lisää yöpymisistä.

Uhrialttari, riimukaiverrus ja haudan reunakivetys

Kaikki pakanalliset uhrialttarit tuhottiin kristinuskoon siirtymisen myötä ja tilalle rakennettiin kirkkoja. Hautoihin ei yleensä kajottu, ja sen takia meidän päiviimme on säilynyt suuri määrä röykkiöhautoja. Vainaja asetettiin kalliolle reunakivetyksen sisäpuolelle ja päälle kasattiin kiviä ja joskus myös maata.

Arkeologinen koekuoppa työkaluineen

Kulttuurimaakerros on saaristossa hyvin ohut. Kyrksundetin viikinkisataman kaivauksissa useimmat esineet löytyivät 10-20 cm syvyydestä. Maa kaivetaan varovasti pois ja seulotaan lopuksi, jotta pienimmätkin löydöt saadaan talteen.

Yrttitarha ja kanala

Version 2
Viikinkiaikana pidettiin pieniä omenapuutarhoja, väinönputki- ja nokkostarhoja sekä vihannestiloja, joissa tärkeimpiä kasveja kasvatettiin. Kesällä ja syksyllä käytettiin luonnollisesti tuoreita vihanneksia ja lehtiä, ja suuri osa niistä kuivatettiin tai säilöttiin etikassa säilyäkseen talven yli.
Ensimmäiset kesykanat tulivat Pohjoismaihin jo rautakaudella. Viikinkit toivat Suomeen useita rotuja, pääasiallisesti Välimeren maista, Lähi-idästä ja Aasiasta. Nykyiset maatiaisrodut ovat peräisin viikinkiaikana Suomeen tulleista kanoista.
rosala honsgard 1
Jatulintarha

rosala jungfrudans (1)
Jatulin- eli jättiläisentarhoja, tai labyrintteja, on rakennettu Pohjolassa yli 2000 vuoden ajan. Suomesta on löytynyt noin 200 kpl, joista Hiittisten saaristossa tunnetaan 8 jatulintarhaa. Ruotsissa on löytynyt noin 300 vastaavaa, ja Norjassa ainoastaan noin 20. Niiden tarkan iän määrittäminen on hyvin vaikeaa, koska ne on rakennettu luonnonkivestä.

Helga-kappeli

rosala kapell
Kristinusko tuli Pohjolaan viikinkiaikana ja 1000-luvulla ruvettiin rakentamaan kirkkoja ja kappeleita. Helgakappeli esittää roomalais-katolista kappelia Maria-alttareineen. Alttaritaulu esittää Kristusta valtaistuimellaan taivaassa.

Sepän paja

Pajoissa taottiin veitsiä, kirveitä, nauloja y.m. Koska raudan eri värivivahteet näkyvät huonosti kirkkaassa auringonvalossa, vaja ei saanut avautua etelään.
rosala smedja

Uhrikuoppakivi

Kiveen on kaiverrettu monta pientä uhrikuoppaa. Niihin uhrattiin esimerkiksi viljaa tai leivänpalasia. Turun seudulla on löytynyt lukuisia kuoppakiviä.

Asuintalo Farmansgården / Idänkävijän talo

rosala farmansgarden 4
Talo esittää idänkävijän taloa. Idänkävijät olivat kauppamiehiä, jotka tekivät pitkiä kauppamatkoja. Talossa saattoi asua sekän talonväki että orjia. Seinäpenkit toimivat nukkkumapaikkoina. Tulisijassa ei ole savuhormia, vaan savu hakeutuu ulos katossa olevasta reiästä. Tunne miten vahva savuntuoksu tuvassa on!

Näet kaikki viikinkikylässä sijaitsevat rekonstruktiot myös opaskartalla.

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone