Viikinkiaika

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone

Kun Helsinkiä ei ollut.

Kun Turku oli pahainen markkinapaikka.

Kun suurin osa suomalaisista asui metsissä ja palvelivat Ukko-jumalaa.

Kun tiet olivat tiettömiä, vain polkuja siellä täällä.

Kun maailmankartat kuvasivat Suomea aaltomaisena linjana jossain Pohjoisnavan tienoilla.

Viikinkiaika on historiallinen ajanjakso (800-1050 j.Kr), joka Suomen historiassa on osaksi yhtenäinen rauta-ajan kanssa.

Österleden – historisk bakgrund

Rauta-ajalla kulki kansainvälinen kauppareitti, oikea Eurooppatie, Suomen eteläisen saariston läpi. Kun viikingit 800-luvulla alkoivat liikkumaan merten yli reitti sai nimekseen Austrvegr – Idäntie. Myöhemmin reittiä käyttivät myös mahtavat Hansa-kauppiaat ja kuninkaat, sekä kirjava joukko merirosvoja, jotka tekivät elämän epävarmaksi sekä merillä että maissa.

Tuhat vuotta sitten viikingit matkasivat usein Idäntietä pitkin suuriin markkinapaikkoihin Novgorodiin, Konstantinopoliin ja Bagdadiin. Heidän matkansa kulki ulkosaaariston halki, ja Hiittisten ja Rosalan välinen salmi, silloiselta nimeltään Örsund, oli tärkeä satama ja kauppapaikka.

Vanhassa tanskalaisessa asiakirjassa on selostettu purjehdusreitti Tanskasta Ruotsin rannikkoa pitkin Ahvenanmaalle, sieltä Hiittisiin, Hankoon ja Rääveliin eli nykyiseen Tallinnaan. Samaa reittiä käyttivät myös viikingit. Heidän lopullinen päämääränsä oli kuitenkin Mustallamerellä tai Kaspianmerellä. Asiakirjassa on lueteltu paikannimet, mutta ei tarkkoja tietoja etäisyyksistä tai suunnista. Se kuvaa hyviä yöpymis- ja satamapaikkoja tai paikkoja, joissa on hyvä odotella tuulten kääntymistä. Kesäisin rannikon asukkaat kävivät kauppaa idäntiellä purjehtivien muukalaisten kanssa – ja heitä riitti. Kaupankäynti tapahtui ulkosaaristossa, ei – kenenkään maalla, koska mantereella olevat talot ja kylät olivat suojattomia ja alttiita vihollisen hyökkäyksille. Sinne ei haluttu päästää ahneita vieraita. Matkaajille saatettiin kaupata elintarvikkeita ja luotsipalveluja, koska sokkeloisessa saaristossa purjehtiminen oli reittejä tuntemattomalle hengenvaarallista.

Saaristo on ainutlaatuinen sekoitus villiä luontoa ja ihmiskäden muovaamaa kulttuurimaisemaa. Tuhatvuotinen asutus ja velä vanhempi historia on lyönyt leimansa joka puolelle rannikkoa. Kun matkaa viikinkien vanavedessä, voi tuntea ja kokea historian siipien havinan. Ja parasta kaikessa, saamme vielä tänään kokea saman karun ja kiehtovan kauniin maiseman jonka viikingit saivat kokia matkoillaan. Muisto viikingeistä, jotka asettuivat eri saarille asumaan, elää voimakkaana legendoissa sekä monissa paikannimissä Idäntien varrella.

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone