Historiallinen tausta

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone

Austrvegr, viikinkien Idäntie

Rauta-ajalla kulki Suomen eteläisimmän saariston läpi kansainvälinen kauppaväylä, todellinen Eurooppatie. Kun viikingit 800-luvulla kulkivat kauppa- ja ryöstöretkillään merien poikki, se sai nimekseen Austrvegr – Idäntie. Myöhemmin väylää käyttivät myös mahtavat Hansa-kauppiaat, kuninkaat ja kuninkaalliset merisodissa sekä värikäs joukko merirosvoja, jotka tekivät elämisen muille epävarmaksi sekä mailla että merillä.

Tuhat vuotta sitten viikingit kulkivat usein Idäntietä pitkin suuriin kauppapaikkoihin Novgorodissa, Konstantinopolissa ja Bagdadissa. Heidän reittinsä kulki ulkosaariston läpi, ja Hiittisten ja Rosalan saarten välinen salmi, silloiselta nimeltään Örsund (nyk. Kyrksundet/Kirkonsalmi), oli tärkeä satama ja kauppapaikka.

1200-luvulta peräisin olevassa tanskalaisessa asiakirjassa on selostettu purjehdusreitti Tanskasta Ruotsin rannikkoa pitkin Ahvenanmaalle, sieltä Hiittisiin, Hankoon ja Rääveliin eli nykyiseen Tallinnaan. Samaa reittiä käyttivät myös viikingit. Heidän lopullinen päämääränsä oli kuitenkin Mustallamerellä tai Kaspianmerellä. Asiakirjassa on lueteltu paikannimet, mutta ei tarkkoja tietoja etäisyyksistä tai suunnista. Se kuvaa hyviä yöpymis- ja satamapaikkoja tai paikkoja, joissa on hyvä odotella tuulten kääntymistä. Kesäisin rannikon asukkaat kävivät kauppaa idäntiellä purjehtivien muukalaisten kanssa – ja heitä riitti. Kaupankäynti tapahtui ulkosaaristossa, ei – kenenkään maalla, koska mantereella olevat talot ja kylät olivat suojattomia ja alttiita vihollisen hyökkäyksille. Sinne ei haluttu päästää ahneita vieraita. Matkaajille saatettiin kaupata elintarvikkeita ja luotsipalveluja, koska sokkeloisessa saaristossa purjehtiminen oli reittejä tuntemattomalle hengenvaarallista.

Saaristo on ainutlaatuinen sekoitus villiä luontoa ja ihmiskäden muovaamaa kulttuurimaisemaa. Alueen tuhat vuotta vanha asutus ja vielä vanhempi historia on lyönyt leimansa joka puolelle rannikkoa. Kun matkaa viikinkien vanavedessä, saattaa tuntea ja kokea historian siipien havinan. Ja kaikkein parasta, me saamme kokea saman karun ja kiehtovan maiseman jonka viikingit omalla ajallaan kohtasivat. Muistot niistä viikingeistä, jotka asettuivat eri saarille, elävät vahvasti legendoissa ja paikannimissä Idäntien varrella.

rosala arkeologi 3

Kirkonsalmen satama ja kauppapaikka

Arkeologisia kaivauksia joita tehtiin Kirkonsalmella vuosina 1992-1996 pidetään saariston arkeologiassa vallankumouksellisina, ja ne ovat monella tavalla muuttaneet käsitystämme saariston historiasta kansoittamisen osalta. Kaikki tehdyt havainnot osoittavat, että Kirkonsalmen pohjoisrannalla on toiminut vilkkaasti liikennöity satama ja kauppapaikka, mahdollisesti niin aikaisin kuin 800-luvulla.

Osalla yli 500 m pitkästä kaivausalueesta oli löytöjä, joita voidaan sanoa työpaja-luonteisiksi: Kuparikappaleita valuja varten, raakalasia, rikkinäisiä lasi- ja mosaiikkihelmiä, runsaasti piikiveä, lukuisia pieniä hiomakiviä, meripihkaa, sekä pieniä paloja hopeaa, useimmat paloiksi leikattuja kolikoita. Kolikoiden fragmenteista on voitu päätellä, että työpaja on ollut käytössä 1000-luvun loppupuolella.

Paikalla tehty fosfaattikartoitus osoittaa, että kalan käsittely oli tavallista juuri sen aikaisen rantaviivan kohdalla. Myös laivojen rakentamista tai ainakin korjaamista oli ilmeisesti tapahtunut, päätellen salmelta löytyneiden rautaniittien määrästä. Niiteissä on salmiakinmuotoiset päät, joka oli viikinkiaikana tyypillistä.

Kaupankäyntiin liittyvistä esineistä voi ensisijaisesti mainita noin kolmekymmentä punnusta, jotka löytyivät hajallaan maassa. Painoja on muun muassa käytetty punnitsemaan hopeaa, tämän osoittaa runsas määrä kahtia leikattuja kolikoita, niiden joukossa yksi, joka on leimattu Pohjois-Afrikassa jo 700-luvulla. Muut ovat pääosin peräisin 800-luvun lopulta ja 900-luvun alusta.

rosala arkeologi 5

Kirkonsalmen löytöjen joukkoon kuuluu myös runsas valikoima henkilökohtaisia koruja ja asujen somisteita. Näitä ovat esimerkiksi hevosenkengän muotoiset soljet, myös rengassoljiksi kutsutut – harvinaisimmasta päästä mainittakoon gotlantilaistyyppinen solki 900-luvulta – skandinaaviset ja baltialaiset käsivarsikorut, ovaalin muotoisten rintaneulojen osat, länsiskandinaavinen rengasneula, pinsettejä ym. Erityisen mielenkiintoisia olivat kolme pronssista riippulukkoihin kuuluvien avainten kantaa; vastaavia on löytynyt sekä Birkasta (Mälaren, Ruotsi) että viikinkiaikaista haudoista Gotlannista.

Viikinkiaikaisiin riippulukkoihin kuuluneet, koristellut pronssiset avaimet. Rei'itetty avainosa on rautaa. Oikeammanpuoleinen avain on Birkasta Ruotsista, ja vasemmanpuoleinen on Kirkonsalmelta. Jos katsot oikein tarkkaan, löydät kädensijasta metsästyshaukan, joka on toiminut inspiraationa viikinkikeskuksen logossa!

Viikinkiaikaisiin riippulukkoihin kuuluneet, koristellut pronssiset avaimet. Rei’itetty avainosa on rautaa. Oikeammanpuoleinen avain on Birkasta Ruotsista, ja vasemmanpuoleinen on Kirkonsalmelta. Jos katsot oikein tarkkaan, löydät kädensijasta metsästyshaukan, joka on toiminut inspiraationa viikinkikeskuksen logossa!

Kehittyvä hyvinvointi ja yhä kasvavat henkilökohtaiset omaisuudet lisäsivät avaimen ja lukon merkitystä viikinkiaikana. Avain ei kuitenkaan palvellut ainoastaan turvallisuuteen liittyvissä asioissa, vaan oli myös statussymboli, joka symboloi maallista ja hengellistä voimaa. Tätä symbolista ominaisuutta kuvaa se, että käytettiin avaimen mallisia koristeriipuksia, joilla ei ollut toiminnallista funktiota. Yksi hienoimmista ja parhaiten säilyneistä löydöistä Kirkonsalmelta on avaimen muotoinen riipus, johon on kiinnitetty ketju.

Kaivausalueen korkeimmassa kohdassa, joka on noin 8-9 metriä merenpinnan yläpuolella ja jossa maisemaa hallitsevat suuret lohkareet, löydettiin vuosina 1994-1995 todellinen aarre. Oli muun muassa kauniin pyöreä suomalainen pyörösolki, ja sen alla kourallinen pronssispiraaleja, peräisin naisen vyöstä. Solki on todennäköisesti kääritty vyöhön, ja erikoista kyllä se oli asetettu pienen kiven alle, parin suuremman jämerän kiven väliin. Muutaman metrin päässä löytyi rikki ruostunut viikinkiaikaisen miekan terä ja viikinkiaikainen keihäänkärki, sekä lopulta upea hopeoitu miekan kahva, työnnetty kahden kiven väliin. Kymmenkunta metriä tästä paikasta löydettiin kolmikantasolki, fragmentti suuresta kullatusta pukukorusta sekä ainutlaatuinen pronssinen pukukoru, kaikki erittäin hyvin säilyneitä korkealaatuisia esineitä. Sivun yläreunan kovakoosteessa näet kuvia näistä ainutlaatuisista löydöistä.

Yhdenkään näistä esineistä ei voida sanoa löytyneen haudasta tai aluinpaikalta, tai yhdistää kauppa-toimintaan; ne on asetettu piilopaikkoihinsa tarkoituksella, kenties uhrilahjana. Nämä arvoitukselliset löydöt viittaavaat siihen että Kirkonsalmella on ollut myös muuta toimintaa kuin satama ja kauppapaikka.

Riimukiven kappale Hiittisissä

Yksi mielenkiintoisimmista viikinkiaikaisista löydöistä saaristossa on riimukiven osa, joka vuonna 1997 löytyi rantavedessä Stora Ängesön saaressa hieman Hiittisten pohjoispuolella. Kivi löytyi salmen suussa, joka johtaa madaltuneeseen luonnonsatamaan. Jotunista hiekkakiveä oleva lohkare painaa 24 kg ja siinä on kahteen sisäkkäiseen vyöhykkeeseen järjestetty teksti sekä osa ns. riimueläimestä, josta erottuu pää ja kaula. Tekstistä on jäljellä vain kahdeksan riimua ja kaksi sanavälimerkkiä ulkovyöhykkeessä ja seitsemän riimua ja yksi sänävälimerkki sisemmässä.

Tekstit ovat vapaasti tulkittuna ’lukekoon hän’ (ken voi?) ja miehennimi Torfast. Riimut ovat todennäköisesti 1000-luvun lopulta. Lohkare lienee joutunut löytöpaikkaan aluksen painolastina tai jäihin vajonneessa reessä. Voi myös ajatella, että se on pystytetty löytöpaikan läheisyyteen ja myöhemmin hajonnut ja joutunut veteen.

Tarkka valos alkuperäisestä n.k. Hiittisten kivestä, josta käy myös ilmi koko alkuperäisen kiven todennäköinen kokoluokka, on esillä viikinkikeskuksen käsityö- ja soitinnäyttelyssä.

rosala exhibit hantverk_instrument3

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone